Mukava lääkäri

Olin tänään terveyskeskuslääkärillä. Nuori nainen, vieras minulle. Meillä synkkasi oikein hyvin. Hän osasi puhua tarpeeksi nopeasti, saimme kaikki - monen monta erillistä - asiat käytyä läpi. Vaikka etenimme nopeasti, jäi silti sellainen olo, että huolellisesti lääkäri niihin paneutui.

Sain lähetteen röntgeniin polvesta, jonka päälle putosin. Toinen lähete kirjoitettiin fysioterapiaan - kiireellisenä. Kolmas lähete  moniin verikokeisiin. Ja vielä neljäs laihdutusleikkaukseen. No, ei noita tietysti ihan liukuhihnalta kirjoiteltu. Esim. laihdutusleikkauksesta olen saanut jo perusteellista infoa, joten lääkärin ei tarvinnut sitä selittää. Eikä lähetettä vielä valmiiksi saatu, ensin tarvitaan verikokeet ja muutakin seurantaa.

Kaksi reseptiä lähti mukaani. Olenkin kertonut syöväni Voltarenia, joka on vaihdettu apteekissa Diclomexiksi. Sittemmin apteekilla on ollut jotain toimitusvaikeuksia tuosta jälkimmäisestä ja Voltarenista taas ei saa Kela-korvausta, joten olen joutunut ottamaan kolmatta vaihtoehtoa. Hintaero kalliimman ja halvimman välillä on ollut lähes 20 euroa. Tuo uusin ja halvin ei mielestäni ole vaikuttanut ollenkaan samalla lailla.

Kysyin tätä asiaa lääkäriltä ja hän hiukan epäröi, mutta oli sitä mieltä, että kun lääkäri kirjoittaa reseptiin "ei vaihdeta" silloin alkuperäinen (Voltaren) on Kela-korvattava. Saas nähdä!

Kyllä tulee hyvä mieli, kun on hyvin palveltu! Vielä kun tietäisi, että seuraavalla kerralla on tämä sama mainio lääkäri, niin kyllä sitten kelpaisi....

Sekä että

Tänään vietiin sairaalasänky pois. Äkkiä se  vaan on 7 kuukautta mennyt, kuin siivillä...! Ensi yönä täytyy ottaa kunnon tujaus nukahtamislääkettä, muutoin on tiedossa levoton yö. Hamuilen olematonta apinapuuta ilmaa haroen ja ihan vaakasuorassa nukkuminen on outoa, kun on tottunut säätelemään pohjan mallia. Huoks!

En ole tainnut täällä kertoakaan, että putosin tuolilta. Juu-u sillai voi käydä! Työtuolini on sellainen, että pyörät sijaitsevat liian lähellä toisiaan ja tuoli muutenkin on kiikkerä ja kevyt. Kurkottelin lattialta jotain ja hupskeikkaa putosin. Onneksi ei ollut kukaan katsomassa kun raahauduin toisen tuolin lähelle. Sen avulla pääsin kuin pääsinkin ylös. Pahiten loukkaantui proteesipolvi. Ensin oli tietysti tosi kipeä, sitten tuntui helpottavan, mutta kyllä se vaan edelleen vihoittelee. Suoristaessa tuntuu pahiten. Paha pelkoni hiipii aina silloin tällöin mieleen - että proteesi olisi mennyt rikki. Eikai?

Perjantaina menen käymään tavallisella terveyskeskuslääkärillä ja asioita onkin kertynyt pitkä lista. Ehkäpä tuo polvi kuvataan, niin saan siitä rauhan - tai sitten alkaa vielä pahempi piina. Sitten pyydän lähetettä sinne fysioterapiaan ja lisää särkylääkettä. Ja muutama muukin asia vielä....

Tyksiin menen tieskuinkamonenteen jälkitarkastukseen kahden viikon päästä, 5.9. En tiedä, mitä siltä käynniltä odotan. Tulee, mitä on tullakseen.

Mervi

fysioterapeuttia tarvitaan

Ei tule kävelemisestä ilman keppejä mitään, ei tule ei...

Kovin innokkaasti en ole jumpannut, mutta yrittänyt pitää kiinni jokailtaisesta lyhyestä sessiosta. Käyn läpi muutaman liikkeen, joiden arvelen vahvistavan pakaralihasta. Eipä silti - olen huomannutkin selvää vahvistumista. Mutta se ei riitä.

Ollenkaan en kykene seisomaan yhdellä jalalla, siis sillä leikatulla. Toisella kyllä. Ilmeisesti lihakset ovat siis niin surkastuneet, että eivät anna tarpeeksi tukea.

Tänään soitin fysioterapiaan ja pyysin apua. Tarvitsen vielä lääkärin lähetteen. Mielestäni se on ihan turhaa ja vain niukkojen resurssien tuhlausta. Eihän se nuori lääkäri mitään tiedä minulle tehdyistä operaatioista. Selitän siis hänelle elämäni stoorin, kaikki ne 15 leikkausta ja kerron, mikä on ongelma. Sitten sanon, mitä tarvitsen ja hän kirjoittaa lähetteen. Yhtä hyvin olisin voinut mennä suoraan sinne fysioterapiaan ja siellä joku jumppari olisi kuunnellut saman tarinan ja osaisi kyllä neuvoa. No joojoo, eihän se noin mene, ei...

Odottelen siis ensin lääkäriaikaa ja sitten sen lähetteen lähettämistä ja sitten odottelen aikaa sieltä fysioterapiasta ja sitten pääsen "rääkättäväksi". Odotan sitä.