Olin tänään uimahallissa, pisteet siitä!
Harjoittelin tosissani ja kiukkuhan siitä tuli. En ui ollenkaan, vaan teen jumppaliikkeitä tangon vieressä. Ensin lämmittelen käsiäni "heilutellen". Kun kylmä menee ohi, siirryn jalkaliikkeisiin keskittyen leikattuun lonkkaan.
Allas oli välillä kokonaan yksin minun (tai siis se osio, missä olin) ja sain rauhassa harjoitella kävelemistä. Mutta kun siitä ei tule mitään. Vaikka vesi avittaa aika lailla, en vaan löydä lihasta, millä käveleminen tapahtuu.
Koko sen puoli tuntia, kun olin altaassa kiukuttelin lonkan leikanneelle lääkärille. Tämä kun niin "armeliaasti" esitti, miten ovat siirtäneet jonkun lihaksen paikkaa, jotta käveleminen onnistuisi ontumatta. Ja pöh! Muistelin aikaa ennen tätä korjausleikkausta - eli melko tarkkaan vuosi sitten - silloin sentään pystyin kävelemään. Nyt on siis tilanne huonontunut entisestään. Kiukuttaa, kiukuttaa, kiukuttaaaaaaa....
Päätin kuitenkin vielä olla soittamatta uutta lääkäriaikaa. Teen tunnollisesti fysioterapeutin antamat liikkeet ja katson seuraavan tapaamisemme jälkeen, miten etenen. TOISAALTA olen niitä pieneltä tuntuvia liikkeitä tehdessäni tuntenut aavistuksen verran jotain uutta siellä lonkkanivelen seudulla - jos siellä kuitenkin joku liikahtaisi.
Kadonneen lihaksen metsästys siis jatkuu....
2 kommenttia:
Voimia jumppaamiseen! Jos siellä lonkassa tuntuu jo jotain, on siellä tapahtunut kasvua ja se on hieno juttu. Ihan yhdessä päivässä ei lihakset kuntoudu, joten sinnikkyyttä vesijumppaan. :)
Myös minun pitäisi aloittaa sama homma noiden käsien kohdalla ennen kuin on myöhäistä. Osa lihaksista on surkastunut ja hävinnyt. Pitäisi vaan malttaa laittaa välillä käsityöt nurkkaan ja käydä hoitamassa omaa kuntoa.
Kiitos Hanna kommentistasi!
Lähetä kommentti