perjantai 25. toukokuuta 2012

invalidina

Jouduin käymään Turussa oikeustalolla.


Minulla on invalidin pysäköintilupa, joten olisin voinut parkkeerata autoni kadun varteen pysäköintipaikalle maksamatta pysäköintimaksua. Mutta koska kulkuni on vielä tosi kehnoa kyynärsauvojen kanssa, päätin pysäköidä pihalle - aivan oven eteen. Semminkin kun piha oli katettu pienillä mukulakivillä.


Missään ei näkynyt yhtään parkkiruutua, mutta hetken emmittyäni päätin pysäköidä pieneen syvennykseen pääoven sivulla. Sisälle päästyäni oli edessä turvatarkastus. En pääse ilman keppejä kulkemaan, joten portti hälytti jo niidenkin takia, mutta metallia sisältävien tekonivelten vuoksi en pääse turvatarkastuksista ilman hälytystä. Vartija siis suoritti tarkastuksen "käsipelillä".  Ei ollut asetta, ei vaatteissa eikä käsilaukussa.

Tämä vartija oli sitä mieltä, etten voi jättää autoa siihen. Hän näytti minulle, missä on invapaikka. Hmmm...ei siitä ollut mitään merkkiä. Kysyinkin, että miten kukaan voi tietää siitä, kun ei ole mitenkään merkitty. Ei hänellä ollut vastausta, mutta ei hän myöskään ollut kanssani samaa mieltä siitä, että invapysäköintiluvalla voi pysäköidä auton myös paikkaan, missä pysäköinti on liikennemerkillä kielletty. Toki, jos olin pelastustiellä, silloin kielto olisi ymmärrettävää. Jouduin siis ottamaan monen monta turhaa askelta kun kävin siirtämässä auton.

Sisällä oli infopiste, josta kysyin tietä. Samalla tulin valittaneeksi äskeisestä operaatiosta ja tämä täti oli sitä mieltä, että ihan turhaa siirsin auton - on siihen ennen saanut pysäköidä! Moittiessani merkitsemättömyyttä hän sanoi, että on siellä ennen ollut merkki! Minä siihen, että sepä ei minua auta nyt, jos on ennen ollut....

Sisältä en löytänyt inva-vessaa (kyllä sellainen kuulemma jossain silti oli) eikä odotustilassa ollut yhtään tavallisen korkuista, saati korotettua, tuolia. Vain matalia sohvia. Onneksi sain itseni kammettua sieltä ylös, mutta vielä vähän aikaa sitten minulla ei olisi ollut lupaa istua niin alas. Missä ja miten olisin viettänyt pitkän odotusajan?

Jos valtion virastot eivät ole esteettömiä, miten sitä voidaan ollenkaan vaatia esim. pieniltä yksityisiltä yrittäjiltä!
Nyt pitää ottaa selvää osoitteesta, johon voin lähettää valitukseni.


2 kommenttia:

mummeli kirjoitti...

Minullakin on tuo inva pysäköinti lappu, eikä onneksi ole koskaan sanottu ettei tähän saa pysäköidä, kun joskus on ollut pakko laitta auto paikkaan, joka ei varsinaista pysäköinti aluetta ole. Joskus sitten harmittaa kun vähäisillä invapaikoilla onkin jokin normaali pysäköijä. useimmiten nuorten miesten auto, jotka ei jaksa kauempaa kävellä. tulisi muutama lisämetri.

Unknown kirjoitti...

Järkyttävää. Olen itse kuullut, että invapysäköintilapun omistajana voit periaatteessa pysäköidä "minne tahansa", tai niin lähelle ovea kun on tarvis. Mites talvella kinosten keskeltä kauheassa lumipyryssä lähdet pyörätuolilla/sauvoillakaan seikkailemaan ovelle asti? Täysin epäreilua. Vartija oli varmaan juuri valmistunut ja noudatti kaikkia koulussa opittuja sääntöjä pilkulleen. Ajattelisivat asiat omalle kohdalleen. Outoa, ettei neuvota/lähdetä näyttämään missä invavessa tarkalleen sijaitsee, jos on sen verran sivussa ettei sitä meinaa löytää? Kuvitteleeko henkilökunta, että invapotilas jaksaa/kykenee rahtautumaan edestakaisin ja miten sattuu etsien yhtä vessaa? Huhhuh. Kiitos kuitenkin kirjoituksista. Älyttömän mielenkiintoisia, ja jos suot, voisin mahdollisesti käyttää blogisi kirjoituksia tulevaisuudessa tarvittaessa opiskeluissani, projektien yhtenä lähteenä.