Tein juuri reissun röntgeniin. Laitoin itseni ensin valmiiksi ja sitten soitin Kelan taksikeskukseen. Taksi tulikin lähes heti ja vielä tuttu, asiansa osaava taksi. Röntgenissäkään ei tarvinnut kauan odottaa ja kaikki meni hyvin.
Mutta sitten...yritin soittaa paluukyytiä, mutta siinä meni 1/2 tuntia, ennenkuin taksikeskus edes vastasi. Sen aikaa odottelin ja kärsin. Olin nimittäin jo hyvän tovin istunut ja alkoi olla paikat kipeenä ja puutuneena. Sama taksi tuli taas hetikohta. Tässä se kiukunaiheeni: mokoma taksikeskus! Paljon vähemmällä vaivalla ja kivulla olisi päästy, jos olisin voinut soittaa tälle tutulle, hyvälle, vapaana olevalle taksille heti kun olen valmis ja kaikki olisi hoitunut.
Sitten se nolous. Tulimme kotiovelle ja ne portaat taas...aivan viimeisillä voimillaan joutui tämä komistus minut vetämään kotiovelle. Olenhan kertonut, etten ole mikään keijukainen? Omaa nolouttani yritin peittää sillä, että sanoin kuskille, että "nyt on mieheni keksittävä joku luiskasysteemi, että en enää kehtaa takseja laittaa itseäni repimään..." taijotainsinnepäin...
No, voi olla että nämä jäävät pieniksi murheenkryyneiksi, kunhan kuulen röntgenkuvista lausunnon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti