Pientä harjoittelua vaatii - mutta nyt olen jo tarpeeksi kauan harjoitellut - että pystyy tekemään käsitöitä makuultaan. Ottaahan se hartioihin, juu, mutta kun ei siitä välitä...Tulisin pöhköksi, jos en saisi moneen kuukauteen tehdä mitään käsilläni. Tässä on menossa käsitöistä raskain, matonkuteesta virkattu lehtikori. Ai mutta, laitanpa tähän vielä valmiin korin kuvankin.
Tällaiset tilattiin heti kohta, kun olin kotiutunut sairaalasta. Osan tein istualtaan, mutta kun sitäkään ei voi kauan tehdä, fysioterapeutin säännön mukaan vain puoli tuntia kerrallaan, niin osittain virkkasin makuultaan.
Sellainen huono puoli tuossa sängyssä on, että laidoilla on vain kaksi sijoituspaikkaa: ovat joko kokonaan ylhäällä tai kokonaan alhaalla. Koska en tietysti voi olla missään "leikkikehässä" niin laidat laskettiin alas. Se aiheuttaa ongelmia patjalle. Paras olisi, että laidat voisi säätää juuri patjan yläreunan tasalle. Vaikka enpä silti tiedä, voisi olla että olisi ikävän tuntuinen kun istuu sängyn reunalla. Patjalle on kyllä ihan tehokkaat putoamisesteet, ettei se kyllä liukumaan pääse. Ehkä on todettu, että näin on hyvä?
1 kommentti:
Lämpimin ajatuksin olen lukenut kerrontaasi laikkauksen jälkeen. Osin niin tuttuja tuntemuksia, vaikka toki ei tilanteeni ollut samanlainen kuin sinulla. Mutta kyllä tuntemuksissa on yhtäläisyyksiäkin kuitenkin.
Toivon, että olosi olisi tämän leikkauksen jälkeen vähemmän kivulias.
Lähetä kommentti